Peurat puutarhassa – miten suojaamme kasvimme?

Peurojen käsittely puutarhassa

On paljon hyvää tarkoittavia neuvoja kasveista, jotka eivät ole peurojen mieleen, ja menetelmistä, jotka karkottavat nämä kauniit eläimet, jotka syövät kukkia ja vihanneksia. Onko olemassa turvallisia tapoja suojella puutarhaa?

Ajattele, että Ruotsin peurakanta oli kuollut lähes sukupuuttoon 1800-luvun puolivälissä. Skånen sisäosassa oli jäljellä pieni kanta. Uusien metsästysmääräysten ansiosta kanta kasvoi ja peurakanta elpyi. Muut tekijät ovat vuosien saatossa vaikuttaneet siihen, että peura pystyy lisääntymään varmasti; esimerkiksi aikoina, jolloin syyhypunkkitartunta on iskenyt rajusti kettuihin, ja paljon harvempi peura on siksi joutunut villieläinten uhriksi. Nykyään peuroja tavataan edelleen Ruotsin tunturialueilla asti.

Puutarha täydellinen paikka peuralle

Peuran luonnollinen ympäristö on lehti- ja havumetsä. Sitä mukaa kuin asuntoalueet ovat levinneet eri puolille maaseutua ja lähelle peurojen elinympäristöä, peurat ovat löytäneet paikan, joka tarjoaa hopealautasella juuri sitä, mitä ne haluavat - puutarhamme.

Kevään ja alkukesän aikana puutarha tarjoaa ravitsevia ja maukkaita nuoria lehtiä ja kukannuppuja. Tarvitsee vain napostella niitä, jotta voi täydentää ravintovaroja talven jälkeen.

Kesäisin peurat käyvät puutarhassa usein harvemmin. Silloin ne löytävät runsaasti ruokaa metsästä ja jäävät sinne, kun vasa syntyy ja tarvitsee hoitoa.

Loppukesällä peurat palaavat mielellään puutarhaan vasojen kanssa. Silloin kasvimaan ja kasvatuslaatikoiden kypsä sato tarjoaa runsaasti ruokaa. Vasat oppivat nopeasti, missä on hyvää ruokaa, ja ne etsiytyvät itse puutarhoihin kasvettuaan aikuisiksi. Nuoret peurat oppivat myös nopeasti olemaan pelkäämättä ihmisiä. Koska äidit vievät ne rauhallisesti puutarhaan, jossa on ihmisiä ja ihmisten hajuja, ne eivät koe ihmisiä uhkana.

Mitä kasveja peurat eivät syö?

Kaikki kasvit voivat olla peuran mieleen. Mehukkaat kukannuput, vastapuhjenneet lehdet ja maukkaat vihannekset ovat suosikkiruokaa puutarhassa, mutta jos niitä ei ole saatavilla, peuralle maistuu hyvin muu tarjolla oleva. Tästä syystä on vaikeaa jakaa omien kokemusten perusteella vinkkejä muille - mitä peurat eivät syö yhdessä puutarhassa, ne voivat hyvinkin syödä hyvällä ruokahalulla jonkun muun kukkapenkistä.

Puutarhanhoitokirjallisuudessa ja Internetissä on paljon vinkkejä kasveista, jotka eivät ole peuran mieleen. Pidä näitä luetteloita neuvoina, jotka perustuvat muiden kokemuksiin. Ne voivat toimia hyvin, mutta yhtä hyvin voi käydä niin, että täysin eri kasvit jätetään rauhaan. Parasta on kerätä kokemuksia omasta puutarhasta ja lähellä olevista peuroista.

Vuorovaikutus peuran ja ihmisen välillä

Jos peurat eivät söisi puutarhakasveja, arvostaisimme varmasti niiden läsnäoloa. Tontin ohi aamunkoitteessa kulkeva peura on kaunis näky. Jos tonttia ympäröivät pensaikot ja tiheiköt, peura voi päättää hakea sieltä suojaa ja levätä siellä. Se tuntuu mukavalta, mutta muista, että mitä paremmin ne viihtyvät tontin läheisyydessä, sitä suurempi on todennäköisyys, että ne etsivät ruokaa puutarhasta. Niiden karkotuksesta kauden alussa ennen niiden kotiutumista voi olla hyötyä.

Ankarina talvina peurojen voi olla vaikea löytää ruokaa, ja monet ihmiset päättävät silloin ruokkia niitä. Siitä voi olla seurauksena, että peura etsii tiensä siihen ympäristöön myös kasvukauden aikana.

Viljelyn aitaus hirvieläinten karkottamiseksi

Ainoa varma tapa suojata puutarhaa ja viljelykasveja hirvieläimiltä on pitää ne poissa verkon ja aidan avulla. Koko puutarhan aitaaminen ei ole hauskaa eikä kaunista. Muita vaihtoehtoja:

Aitaa tietty alue
Viljelypalsta tai kasvimaa voidaan aidata kokonaan verkkoaitauksella, mieluiten vihreällä, joka erottuu vähemmän. Kanaverkot ovat hyviä, koska silmäkoko on niin pieni, etteivät linnut jää niihin kiinni. Aidan korkeuden tulisi olla noin 180 cm – peura voi hypätä todella korkealle. Joskus kukkapenkkien ympärillä näkee kaksoisaitoja esimerkiksi puistoissa; ensin hieman yli 100 cm korkea matalampi aita ja sen sisällä noin 150 cm korkea korkeampi aita. Syynä on se, että ei haluta todella korkeaa aitaa, koska se pilaa puiston vierailijoiden kokemuksen. Hieman matalampi, mutta kaksinkertainen aita on osoittautunut pelotteeksi peuroille yli hyppäämistä vastaan.

Tiettyjen kasvien, pensaiden tai puiden aitaaminen
Äskettäin istutetut puut, ruusut tai muut nuoret kasvit ovat hirvieläinten herkkuruokaa. Jos haluaa pitää peuran poissa yksittäisistä tai muutamista kasveista, aidan ei tarvitse olla yhtä korkea kuin suuren alueen ympärillä. Peuroja ei houkuttele hyppääminen sellaisen verkon yli, joka sitten sulkee ne pienelle alueelle.

Peitä kasvatuslaatikot
Jos kasvattaa lavakauluksissa tai muissa laatikoissa, voi pitää peurat loitolla rakentamalla verkkohäkin ja peittämällä sillä.

Peuran karkoituskeinot
On olemassa monia vinkkejä peuran pitämiseen loitolla puutarhasta. Valitettavasti niille on yhteistä se, että vaikutus häviää hetken kuluttua. Peura tottuu siihen ja kasviherkkujen houkutus on suurempi kuin pelko.

Yksi vaihtoehto on tietysti muuttaa pelottelutaktiikkaa säännöllisin väliajoin. Menetelmiä, joita monet ovat kokeilleet ja jotka voivat olla tehokkaita jonkin aikaa, ovat:

• Ripusta pesemätöntä lampaanvillaa kukkapenkkiin ja kasvimaalle. Leviää hajua, josta peura ei pidä.
• Levitä kenkävoidetta tikkuihin ja laita puutarhaan. Tuoksun pitäisi karkottaa peurat.
• Peura ei pidä maaperään levitetystä verijauhosta, tehokkaasta lannoitteesta. Valitettavasti tuoksu häviää melko nopeasti.
• Ripusta puutarhaan luonnollista saippuaa, ei hajustettua.
• Jotkut viljelijät kaatavat virtsaa kasveille. Se on typen lisäystä kasveille ja hajun pitäisi karkottaa peuraa, joka näkee sen ikään kuin joku olisi merkannut alueen.
• Ripusta kimaltelevia esineitä, kuten CD-levyjä tai foliota. Valitettavasti peura tottuu niihin nopeasti.

Peura on osa viljelijän elämää

Olisi ollut kiva antaa yksinkertaisia, luonto- ja eläinystävällisiä neuvoja, jotka pitävät peurat tontin rajojen ulkopuolella. Sitten kauniiden eläinten olisi voitu antaa kävellä ympäriinsä puutarhan ulkopuolella kauniina katseenvangitsijana. Valitettavasti näin ei ole, mutta viljelijöiden ja puutarhojen omistajien, joilla ahneet peurat vierailevat usein, on löydettävä oma lähestymistapansa. Kokeilemalla löydät kasvit, jotka saavat olla rauhassa, aitaa ne, joita haluat ehdottomasti suojella, ja testaa erilaisia mahdollisia karkotusmenetelmiä. Siten pääsemme näkemään peuran ja muut villieläimet osana viljelijän elämää.