
Kerää omia siemeniä ja kuivaa yrttejä
Siemeniä kerättäväksi ja jaettavaksi
Ehkä olet nähnyt upean salkoruusun, josta haluaisit välttämättä napata muutaman siemenkodan? Tai ehkä sinua houkuttelee naapurin Euroopansorvarinpensas, jonka ruusunpunaiset hedelmät ja syksyiset värit viehättävät? Saatat myös haluta vaihtaa siemeniä muiden chiliharrastajien kanssa. Omiin siemeniin perustuva viljely on täynnä yllätyksiä. Muista kuitenkin kysyä lupa ennen keruuta – puistoista saa yleensä ottaa jonkin verran, mutta kasvitieteellisissä puutarhoissa siementen keruu on kiellettyä, sillä ne osallistuvat usein tieteellisiin projekteihin.
Siemenet kantavat mukanaan monia pieniä yllätyksiä. Tummanpunaisen salkoruusun siemenistä voi kasvaa vaaleanpunaisia, valkoisia tai punaisia kukkia. Oranssien kehäkukkien seasta voi löytyä keltainen yksilö, ja lohenpunaisen unikon jälkeläiset saattavat olla kaikki punaisia. Tämä johtuu perimästä – jokainen siemen on oma yksilönsä.
Kasvien periytyminen kuitenkin vaihtelee. Osa lajeista on itsepölytteisiä, jolloin jälkeläiset muistuttavat vanhempaa hyvinkin paljon. Toiset taas pölyttyvät ristipölytyksen kautta, jolloin vaihtelua syntyy enemmän. Jos haluaa täsmälleen samanlaisia kasveja, kannattaa kylvää F1-hybridejä – ne on jalostettu tarkasti valituista vanhemmista. Mutta jos niistä ottaa uusia siemeniä, seuraava sukupolvi vaihtelee siinä missä tavallisetkin kasvit.Kerää siemenet aurinkoisena päivänä
Paras hetki siementen keruulle on lämmin ja kuiva päivä. Valitse terveimmät ja elinvoimaisimmat kasvit, ja varmista että siemenkodat ovat kypsiä ja lähes avautumassa. Kerää ne laatikkoon tai koriin. Voit myös leikata kukinnot, sitoa nipuksi, sujauttaa paperipussin päälle ja ripustaa kuivumaan ylösalaisin. Ravista silloin tällöin – siemenet varisevat pussiin. Korianterin, kuminan ja fenkolin siemenet irtoavat helposti tällä tavalla.
Siementen puhdistaminen
Levitä siemenkodat reunalliselle tarjottimelle ja murskaa kevyesti käsin pyörittäen. Poista kaikki huonot ja sairaat osat sekä ylimääräinen roskamateriaali. Hienojakoisen roskan saa puhaltamalla varovasti – siemenet vierivät alas, kevyet roskat lentävät pois. Pienisiemeniset kasvit kuten lobelia tai kukkatupakka, vaativat vähän enemmän kärsivällisyyttä. Anna siementen kuivua ilmavasti sanomalehden päällä tai kuivurissa muutaman päivän, ja pakkaa sitten paperipusseihin. Älä käytä muovia, sillä kosteus saa siemenet helposti homehtumaan tai itämään. Muista merkitä pussiin laji, lajike, keruupäivä ja -paikka. Pussit säilyvät parhaiten kuivassa, viileässä ja pimeässä – suljettuun rasiaan laitettuna ne voi myös pakastaa. Tästä voit tilata tyhjiä siemenpusseja »
Itävyyden testaaminen
Siementen säilyvyys riippuu monesta tekijästä: miten kypsiä ne olivat keruuhetkellä, miten niitä säilytetään ja mikä laji on kyseessä. Kurkut ja kaalit voivat säilyttää itävyytensä 4–5 vuotta, mutta palsternakka ja tilli vain vuoden. Itävyyttä voi testata laittamalla 10 isoa tai noin 50 pientä siementä kostealle talouspaperille tai liinalle, sulkemalla ne pussiin ja pitämällä lämpimässä. Seuraa, kuinka moni lähtee itämään. Vaikka itävyys olisi heikko, voi silti kokeilla kylvää – joskus pienikin määrä riittää. Monilla monivuotisilla kasveilla taas on kylmäkäsittelyn tarve tai ne kylvetään syksyllä.
Tomaatin ja chilin siementen kerääminen
Chilit, tomaatit ja kurkut tulee kerätä ylikypsinä. Kaavi siemenet ulos, pese hedelmäliha pois ja kuivaa ilmavasti ennen pussittamista. Myös kurpitsan, kesäkurpitsan ja muiden kurkkukasvien siemenet voi kerätä, mutta ei, jos lähellä on kasvatettu koristekurpitsoja. Ne voivat risteytyä, ja siemenistä kasvaneet hedelmät sisältävät myrkyllistä cucurbitasiinia, joka tekee niistä kitkeriä ja syömäkelvottomia.
Yrttien keruu teeksi ja ruoanlaittoon
Valitse aurinkoinen, kuiva päivä yrttien sadonkorjuuseen. Leikkaa salvia, lipstikka, minttu ja timjami ennen kukintaa – silloin lehdet ovat aromikkaimmillaan. Jos et ehtinyt, leikkaa kasvia reilusti alas, niin saat pian uudet lehdet. Älä pese lehtiä, riittää että ravistat mahdolliset roskat pois.
Tee pienistä tuoreista oksista nippuja, sido narulla ja ripusta kuivumaan ylösalaisin. Älä tee nippuja liian isoiksi – paksulehtiset, kuten salvia, kuivuvat paremmin pieninä kimppuina, ohutlehtiset, kuten minttu, voivat olla vähän suurempia. Ripusta kuivumaan lämpimään, ilmavaan ja pimeään paikkaan. Keittiössä kuivuminen näyttää kauniilta, mutta valo vie makua ja aromia. Tarkkaile homehtumisen varalta. Kun lehdet murenevat sormissa, ne ovat valmiita. Säilytä mieluiten tummissa lasipurkeissa.
Jos ripustustila ei riitä, voit kuivata yrtit uunissa 30–40 asteessa luukku hieman raollaan. Levittele lehdet ohuesti pellille. Kuivatus kestää muutamasta tunnista pidempään, riippuen uunista ja lehtien paksuudesta. Erilaiset kuivurit ovat myös käteviä – niissä voi kuivata myös sieniä, marjoja ja hedelmiä.
On ihana tunne, kun talvi-iltana voi istua takkatulen ääressä höyryävä kuppi omaa yrttiteetä kädessään – kesän maku palaa mieleen jokaisella siemauksella.
Impecta Fröhandel
Kirjoittanut: Katarina KihlbergKuva: Karin Elmberg ym.
